Sivusto käyttää evästeitä.

Löydä uniikki itsesi

Posted by Unique5hop 21.11.2017 0 Comment(s)

 

” Jos tuotte esille sen, mikä on sisällänne, se pelastaa teidät. Jos ette tuo esille sitä, mikä on sisällänne, se tuhoaa teidät”  (Tuomaan evankeliumi)

 
Ihmisen elämän tarkoituksena on löytää oma erikoislaatunsa, uniikki itsensä. Siihen tarvitaan intuitiivisia valintoja.
Käyttäytymisemme on tietoista vain muutaman prosentin verran. Sisin olemuksemme on meissä mahdollisuutena.
Se on jotain, joka ei ole vielä toteutunut tai edes muotoutunut siten, että siitä voisi puhua. Siksi kyse on löytämisestä, itsetukistelusta, hakemisesta.
Vihjeitä voi saada intuitiosta taiteista, unista ja tarinoista. Jos emme löydä varsinaista olemustamme, tehtäväämme, elämä tuntuu turhalta.
Haasteemme on tuoda sisintä esille ja elää se todeksi. Jokaisella yksilöllä on tarjottavana maailmalle jotain sellaista, jota kukaan muu ei voi antaa.
Siksi mukanasi voi kadota jotain arvokasta, jonka vain sinä olisit voinut jättää elämälle.
 
 

 
 
Emme voi valita tunteita, jotka usein ottavat meissä vallan. Emme suunnittele yleensä sanavalintaamme/ puhettamme, vaan ’puhe ikään kuin puhuu meissä’.
Emme voi valita sairauksia, emme tiedosta tapaamme liikuttaa jäseniämme. Usein joudumme vain ihmettelemään omaa käyttäytymistämme. Tärkeimmät tapahtumat elämässämme ovat piilotajuisia.
Sille alueelle kuuluu myös aidoin itsemme; se alue, jossa löydämme elämämme tarkoituksen. Suuret intuitiiviset ihmistuntijat korostavat itsetuntemusta, sisäisten tuntojen löytämistä ainoana tienä pelastukseen, hyvään elämään.
 
 
Myös monissa henkisissä perinteissä ymmärretään, että kollektiivinen, universaali viisaus antaa meille kaikille oman yksilöllisen suunnitelman. Sitä kutsutaan usein sieluksi.
Sen suunnitelman tunnistaminen ja sen mukaan eläminen elämä antaa tunteen siitä, että kaikki täytetty. 

 

Pelkkä tieto ei riitä koska sanat eivät riitä syvien tuntojen kuvaamiseen. Yhteinen, yleinen puhekieli voi puhua vain asioista, jotka jo tiedetään.
Käytössä ’kuluneet’ sanat eivät pysty ilmaisemaan yksilön erityislaatuista olemusta ja kohtaloa. Ihminen voi lähestyä todellista itseään vain uutta luovan, sanoin ja kuvin ilmenevän ihmettelyn kautta.
Luontaisesti näitä tarjoaa unet, intuitiiviset kuvat, musiikki, runot, tarinat ja symboliset ja arkkityyppiset ilmaisut.
Tieteellisen tiedon tasolla emme edes ymmärrä, mitä on tietoisuus, mikä on ihmisen mieli, miten se on mahdollinen ja mihin se sijoittuu?
Jo C. G. Jung aikanaan opetti, että varsinaisen Itsen tunnistamiseen tarvitaan sellaisia visuaalisia kuvia, jotka nousevat kunkin ihmisen omasta piilotajunnasta. 
 
 
 
Persoonamme/mielemme rakentuu suurelta osaltaan kulttuurin piilotajuisen kerroksen varaan. Olemme pääasiassa lapsuuden suhdekokemuksia ja niihin liittyviä kulttuurisia mielikuvia ja käytäntöjä.
Merkittävä vaihe ihmisen kehityksessä on lapsuus, koska silloin suhteessa vanhempiin ja muihin perheen jäseniin syntyy mielen perusrakenne.
Oppiminen tapahtuu piilotajuisesti matkimalla ja seuraamalla vanhempien ja myöhemmin muidenkin ihmisten käyttäytymistä. Näin muodostuvat erilaiset toimintavalmiudet.
Niiden perusteella toiminta määräytyy uusissa tilanteissa. Niitä voidaan kutsua arkkityyppisiksi, kulttuurissa periytyviksi malleiksi. Ne muodostavat kulttuurin piilotajuisen perusrakenteen. Ne ohjaavat käyttäytymistämme itsenäisesti.
Perinteisesti näitä on kutsuttu jumaliksi, hengiksi tai voimiksi, joiden koettiin ’puhuvan’ kauttamme, vaikuttavan elämäämme. 
 
Menneisyys ohjaa autopilotin tavoin toimintaamme. Se ohjaa meitä toimimaan samoin kuin ennenkin on toimittu. Ilman uutta luovia ratkaisuja kehitys pysähtyisi. Kulttuuri kehittyäkseen tarvitsee ihmetteleviä ja luovia yksilöitä. 
Esimerkiksi kulttuurinen äitinä olemisen tapa, äitiarkkityyppi on sukupolvesta toiseen siirtyvä käyttäytymismalli, joka vahvistuu olemisen käytännöksi perheessä äidiltä lapselle. Sen tausta on tuhansien vuosien takana kulttuurissa ja sen piilotajuisissa rakenteissa.
Samoin isän ja siskojen ja veljien sekä isovanhempien arkkityypit realisoituvat perhetilanteessa tavoiksi toimia. Lapsuuden perhe on kuitenkin usein vähintään kahden eri suvun ’tuote’. Se sisältää ristiriitaisia tapoja ja odotuksia.
Niitä kulttuurimme on täynnä. Niissä on kuitenkin luovuuden perusta ja haaste. Kukin yksilö joutuu ratkaisemaan elämänsä ristiriidat ja ongelmat omalla tavallaan. Jos hän ei sitä tee, hän kokee elämästään puuttuvan jotain tärkeää.
Sisälle syntyvä piilotajuinen uniikki vire uuteen on otettava vakavasti.  
 
Perhearkkityypit ja muut arkkityyppiset mallit varmistavat ihmisen ihmismäisen sosiaalisen elämän jatkumisen biologisen taustan pohjalle. Siten peruosaaminen säilyy kaikissa uusissakin tilanteissa. 
Näin ihmisen elämän jatkuvuus on taattu: elämän perustaidot säilyvät, lapset tulevat huollettua, isyyden, sisaruuden ja veljeyden taidot vahvistettua.
Siten ihmisten ja muunkin elämän kunnioittaminen, ihmisten välinen rakkaus ja sopusointu säilyy. Arkkityyppisiä malleja ovat säilyttäneet uskonnot tarinoissaan ja toiminnoissaan kaikkialla maailmassa. 
 
Mallit ohjaavat toimintaa tilannekohtaisesti. Ihmisellä on oppimisen kautta piilotajuinen kyky tunnistaa tilanne ja osata toimia sen mukaisesti. Kulttuuri arkkityyppeineen tekee meistä kuitenkin automaatteja.
Meidän ei tarvitse tehdä tietoisia ratkaisuja, vaan ruumiimme tekee nopeasti tilannearvion ja toimii sen mukaisesti. Tuo kulttuurinen autopilotti toimii opituilla säännöillä, jotka eivät ota aina huomioon ihmisten yksilöllisiä tilanteita.
Emme ole vain yleensä ihmisiä, vaan jokainen on omalaatuinen. Kahdella tai useammalla ihmisillä ei ole samanlaista kokemusmaailmaa, vaikka he olisivat samamunaisia ja kasvaneet samassa perheessä.
Kukaan toinen ei ole voinut olla täysin samassa tilanteessa ja kaikkea samalla tavalla kuin kukin meistä.  Siksi jokainen tarvitsee kulttuurin lisäksi omalaatuista erityisosaamista. 
 
Arkkityyppiset mallit voivat olla myös ristiriitaisia. Ne voivat estää toimintoja ellei tunteiden kautta tunnisteta tilanteita oikein. Ihminen voi traumatisoitua ja jäädä häpeän, pelon, ahdistuksen tai jonkin muun syyn takia jäädä jumiin esimerkiksi perhearkkityyppeihin.
Silloin saattaa jäädä kiinni sellaiseen malliin, joka estää toimimasta oikein uudessa tilanteessa. Näin käy, jos joku alkaa esimerkiksi toimia äitinä tai isänä aviopuolisolleen.
Avuttomasti, lapsenomaisesti käyttäytyvä mies voi herättää äititunteet ja synnyttää äitimäisen suhteen puolisoonsa. Samoin hallitseva mies voi alkaa toimia isänä puolisolleen ja ohjailla ja käskyttää häntä kuin lasta.
Molemmat mallit pilaavat parisuhteen rakkaudellisena, toista arvostavana parina.

 


 
 
Ihmisen toiminta on joustavaa ja vaivatonta silloin, kun arkkityyppinen toimintamalli sopii tilanteeseen. Lapsena on tärkeä toimia lapsen tavoin ja olla avoin vanhempien ohjaukseen.
Lasten keskinäiset kisailut ja taistelut kehittävät erilaisia kykyjä ja taitoja. Samalla opitaan omien kykyjen ja taitojen vahvuutta vertailemaan itseään muihin ja muiden osaamiseen. T
ällöin ovat tärkeitä sisaruuden ja veljeyden arkkityyppiset mallit. Elämään tulee kuitenkin hankaluuksia, jos lapsenomainen taistelu omista oikeuksista jatkuu aikuisuuteen saakka.
Siksi näiden lapsena olemisen mallien pitäisi sammua murrosiässä. Kun lapsi saavuttaa sukukypsyyteen, hänen on hyvä oppia rakkauden arkkityyppisiä taitoja.
Silloin alkavat kehittyä erilaiset aikuisena miehenä ja naisena olemisen mallit. Samalla lapsuuden epävarmuus ja häpeä auttavat kunnioittavampaan suhteeseen toisen edessä.
Toisaalta seksuaaliset tunteet voimistuvat  ja pakottavat liikkeelle.

 


 
 
Arkkityyppiset mallit auttavat meissä jäsentämään piilotajuisesti todellisuutta. Ne ovat osa syvintä itseyttämme, mutta eivät kuitenkaan ainut kerros.
Varsinaisen itsen löytäminen edellyttää työskentelyä itsetuntemuksen opiskelua. Silloin voi löytää oma tunto-, ajatus- ja toimintatavan.
Puhekieli ja etenkin tieteellinen, tiedollinen kieli on yhteisen kulttuurin peili. Jokaisen tulisi kuitenkin saada elää elämäänsä kullekin yksilölle ominaisella tavalla.
Omat piirteet täytyy voida elää näkyväksi lihallisesti ruumiin tuntemuksina. Silloin uudet luovat löydöt tulevat näkyväksi osaksi kulttuuria ja rikastuttavat muidenkin elämää. 

 
Olavi Moilanen
 

Leave a Comment